E-kirja formaatit: EPUB (Electronic publication)

EPUB on sähköisien kirjojen ja muiden julkaisujen tallennukseen käytetty tiedostomuoto, jonka on kehittänyt kehitti International Digital Publishing Forum (IDPF). EPUB on avoin tiedostomuoto, joka on tarkoitettu laitteisto- ja ohjelmistoriippumattomaksi. EPUB suunniteltiin korvaamaan ja se syrjäytti aikaisemman, Open eBook (or OEB) nimellä kulkeneen sähköisten kirjojen tiedostomuodon.
EPUB-tiedostot eivät sisällä varsinaisia ladontatietoja, vaan kaikki tekstin muotoilu ja rivitys on suunniteltu tapahtuvaksi lukuohjelmassa tai -laitteessa. Formaatin Spesifikaatio sisältää kolme osaa:

• Open Publication Structure (OPS), jossa määritellään sisällön rakenne ja muotoilu
• Open Packaging Format (OPF), jossa määritellään tiedoston sisäinen rakenne.
• OEBPS Container Format (OCF), jossa määritellyssä muodossa kaikki osatiedostot yhdistetään yhdeksi .epub-tiedostoksi.

EPUB-tiedostoissa varsinainen tekstisisältö on tallennettu joko XHTML- tai DTBook-muodossa. Muotoiluohjeet on tallennettu CSS-muodossa. Kaikkia XHTML:n ja CSS:n ominaisuuksia ei tueta. Tiedoston rakennekuvaus ja metatieto tallennetaan XML-muodossa. Spesifikaatio sallii kuvien tallentamisen GIF-, PNG-, JPEG- ja SVG-muodossa. Kaikki osatiedostot tallennetaan ZIP-tiedostoksi.

Tämä artikkeli sisältää aineistoa Wikipedian artikkelista "EPUB" ja on Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported -lisenssiehtojen alainen.

Laitteet: Sony Reader Touch Edition PRS-600

Sonyn PRS-600 lukulaite on ensituntumalta mielenkiintoa herättävä. Lähestymistapa moniin muihin laitteisiin nähden on tyylikkäämpi, toisaalta näyttävyyden takia on jouduttu käyttömukavuuden suhteen tekemään uhrauksia. Painikkeiden vähentäminen edeltävään PRS-505 malliin nähden on onnistuttu hoitamaan taidoilla ja kosketusnäytön palvelee laitteessa käyttötarkoitusta hyvin.

Hyvää: PRS-600 on metallikuorineen tyylikkäämpi kuin esim. Amazonin Kindle, ja vaikkapa lentokoneessa herättänee kateutta vierustoverissa. Käyttöliittymää on järkeistetty ja on enimmäkseen helppo liikkua valikosta toiseen. Lisukkeena oleva muistikorttipaikka (SD tai Memory Stick Pro) tuo mahdollisuuden tarpeen mukaan kasvattaa kirjaston kapasitettia tuhansiin sähköisen kirjan nimikkeisiin. Lukumukavuuttaa lisää 5 eri fonttikokoa ja mahdollistaa heikkonäköisemmänkin käyttää kirjaa ilman lukulaseja. PRS-600 suostuu näyttämään useimpien ekirja -formaattien lisäksi myös WORD ja PDF -tiedostoj sekä kuvia. Äänikirjojen kuuntelu onnistuu MP3 -tiedostomuodon lisäksi myös AAC -audiotiedostoilla. Laiteesta löytyy tuki sekä Windows että Mac -ympäristöille. EPUB -yhteensopivuus tuo käyttäjien ulottuville tuhannet Google Booksissa ja Project Gutenbergissa julkaistut kirjat, sekä paikallisten kirjastojen valikoimat, joita Suomestakin viimein on alkanut löytyä.

Pahaa: Näytön pinta on edelleen turhan kiiltävä ja heijastava - kovin kirkkaassa auringon paisteessa laitetta ei riemukseen lueskele. Kontrasti kirjasinten ja taustan välillä ei ole niin hyvä kuin kilpailijoiden parhaissa malleissa. Langattoman yhteyden puuttuminen merkitsee laitteen kytkemistä tietokoneeseen johdolla kun haluaa päivittää kirjastoaan.

Yhteenveto: Vaikka kehitystä on tapahtunut paljonkin Sonyn edelliseen kosketusnäytöllä varustettuun malliin nähden, Sony Reader Touch Edition PRS-600 kärsii turhan paljon näytön heijastuksista sekä heikosta kontrastista. Lisäksi langattoman yhteyden puute verrattuna samassa hintaluokassa pyörivään Amazonin Kindleen tiputtaa Sonyn ykköshaastajan paikalta.

E-kirjat Suomessa

Ensimmäiset suomalaisten julkisten kirjastojen tarjoamat E-kirjat lienevät olleen Helsingin kaupunginkirjastolla. Kirjakaapelin perustamisen yhteydessä vuonna 1994 sen Kaapelisolmu palvelimelta oli ladattavissa Helsingin Yliopiston ftp.funet.fi -palvelimelta kopioitu Kalevala, Tuva Korsströmin haastattelukirja Berättelsernas återkoms ja Osuuskunta Katto-Menyn tekemä sovitus Wam Katin Zagrebin päiväkirjasta. Funetissa oli tuolloin ladattavissa Kalevalan lisäksi myös Vänrikki Stoolin tarinat.

Myöhemmin on suomessa on julkaistu e-kirjoina muun muassa Creative Commons -lisenssillä alaisena levittämisen sallivat Avoin Elämä ja Lueminut -kirjat. Gummerus julkaisi marraskuussa 2008 ensimmäisen e-kirjansa, Tuomas Vimman Gourmet’n.

Myllylahti ilmoitti joulukuussa 2009 julkaisevansa tulevaisuudessa kaikki kirjansa painetun version lisäksi e-kirjoina (Julkaisujen formaatti on pdf).

Suomessa useilla kaupunginkirjastoilla ja erikoiskirjastoilla on kokoelmissaan jonkin verran e-kirjoja, joita voi joko lainata Internetin kautta omalta kirjastoalueelta tai lukea kirjastossa.

Sähköisten kirjojen lukulaitteita alkoi ilmestyä Suomen kauppojen hyllylle keväällä 2010.

Tämä artikkeli sisältää aineistoa Wikipedian artikkelista "E-Kirja" ja on Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported -lisenssiehtojen alainen.